Huh-huh! Tänään ajeltiin Didin ja Mustikan kanssa autolla hiekkatietä pitkin. Didi ajoi melko verkkaisesti. Yhtäkkiä loivan mutkan takaa tuli auto vastaan tuhatta ja sataa melkein keskellä tietä. Didi sai onneksi väistettyä hyvin, eikä meille tapahtunut mitään. Toinen auto kierähti ympäri ja jäi katolleen tienposkeen. Säikähdimme valtavasti! Pysäytimme automme ja juoksimme katsomaan, miten kävi. Sieltä kaksi nuorukaista oli jo kömpinyt ulos autosta ja olivat säikähtäneen näköisiä. Vakuuttivat, että ei ollut mikään hätänä. Pojilla oli nenänpäät valkoisina. Siihen pysähtyi toinenkin auto, jossa oli heidän kaksi kaveriaan, myös nuoria miehiä. Taisi olla pojilla jonkinlainen autokilpailu menossa.

Kysyin moneen kertaan pojilta, että onko huono olo ja voimmeko viedä heidät jonnekin. Kuski oli harmissaan auton romuuntumisesta, mutta sanoi olevansa ehjänä. Välillä hän heittäytyi tien penkalle mahalleen, kun oli niin kiukkuinen. Taisi olla isäpapan autolla liikenteessä. Vaikuttivat kuitenkin kaikki pojat ihan kunnollisilta muuten. Nyt tuli kallis oppitunti autolla ajamisesta.

Ihmettelen, että mitään henkilövahinkoja ei sattunut. Auto oli katollaan ja tuulilasi oli kokonaan irti. Didi auttoi nuoria miehiä nostamaan auton pystyyn. Öljyt valuivat konepellin alta. Toinen ovi irtosi pois autoa nostettaessa. Sillä ei enää voi ajaa. Auto on siis täysin romuna.

Pojilla oli suojelusenkeli mukana.