Ei! Se ei johdu siitä, että olen sairas tai laiska. Se, että en ole kirjoitellut blogiini. Nyt on ollut niin paljon elämää elettävänä ja tunteiden kuohujakin, ettei ole ehtinyt kirjoitella. Monta kertaa on ollut mielessä, että tästä ja tästä olisi kiva kirjoittaa. Sitten illalla onkin ollut niin väsynyt, ettei jaksakaan. Ja asia unohtuu ja tunnelma menee pois...

Kesällä oli paljon kivaa. Lapsenlapsista sain nauttia. Kullanmurut olivat mummolassa hoidossa juuri silloin, kun oli kesäistä ja lämmintä. Siitä jäi ihanat muistot!

Mökillä olin vain kahdesti. Juhannuksen aikaan sain viettää kokonaisen viikon siellä. Nautin suunnattomasti, enkä viitsinyt pitää mitään työleiriä. Tarkkailin lintuja ja annoin katseeni harhailla pitkin järvenselkää. Ihanat muistot säilyvät!

Kuopus tuli elokuun alussa takaisin Etelä-Amerikan kiertueeltaan. 7 kuukautta meni siihen reissuun. Oli mahtavaa saada hänet takaisin. Vietimme muutaman päivän yhdessä ja valvoimme aamuun. Hän kertoi ja kertoi kokemuksistaan. Kuopus oli muuttunut puheliaammaksi ja vieläkin kauniimmaksi. Hetket ovat muistoissani!

Elokuussa vietin 5 päivää Pojan ja Kuopuksen kanssa mökillä. Nautinnollista! Oli tavallaan kuin ennenvanhaan. Oli jo pimeät illat, mutta lämmin. Meillä oli mukava räiskäletuokio rannalla kolmistaan. Se ilta ei unohdu koskaan. Muistoissa pysyy!

Puutarhassakin on ollut kesä. Sain satoakin. Yllättäen pienen pieni luumupuu oli täynnä pienehköjä, hyvänmakuisia luumuja. Kirsikat syötiin Kuopuksen kanssa, mutta omenat taisivat mennä harakoille. Puutarhan kesä on nyt muistoissa.

Tunnekuohuja aiheutti eräs mahtava juttu! Yli neljänkymmenen vuoden salapoliisityöni tuotti vihdoin tulosta. Löysin kadonneen sukulaisen! Siitä en nyt täällä kirjoittele enempää, mutta hienoa oli. Toinen kuohahdus oli, kun srilankalainen kummityttöni löysi minut. Aivan ihanaa! Olenkin aina miettinyt, että mitä Buddhikalle kuuluu ja missä hän on. Nyt hän kutsui meidät häihinsä ensi vuoden elokuussa. Täytyy panna mietintämyssyyn...  Tulisihan siitäkin hienoja muistoja. :-)