Kovasti on kiireistä ollut viime päivinä. Täytyy muistaa monen monta asiaa hoitaa ennen syyskuuta. Posket ihan hehkuvat välillä, kun täytyy mennä eestaas. Tällä hetkellä meillä on väliaikaisesti kaksi autoa. Vanhaa autoa piti vähän korjauttaa ja huomenna täytyy viedä se katsastukseen. Uusi auto oli myös pari päivää korjattavana. Paperityöt odottavat työhuoneessa silläaikaa, kun kuskailemme autoja sinne tänne. Huh!

Syynä tähän kiireeseen on se, että lähdemme taas tavanomaiselle reissullemme Saksaan syyskuun alussa. Töitä ei saa jättää kesken siksi aikaa. Tuli tässä vielä viime tipassa yksi uusi työtehtäväkin, jonka aion hoitaa ennen lähtöä. Molempien autojen pitää olla kunnossa. Uudella autolla matkustamme ja vanha auto jää Pojalle, joka on Mustikan ja talon vahtina. Täällä kehä kolmosen pohjoispuolella tarvitaan autoa. Poika joutuu käymään usein Helsingissä ja Hyvinkäällä työasioissa.

Eilen sain illansuussa jonkun puuskan. Päätin vielä istuttaa pihalle jotain. Kaiken tämän kiireen keskellä kävin lähellä olevasta puutarhamyymälästä ostamassa multasäkkejä ja tarkoitus oli ostaa tavallinen pihlaja. Tällä kertaa heillä ei ollut tavallista pihlajaa. Oli vaikka mitä muita pihlajia: ruostsinpihlajaa, saksanpihlajaa, "tiivitaavia" ja vaikka mitä. Erikoisia nimiä. Päätin ostaa saksanpihlajan. Ajattelin, että meillä täytyy olla pihalla saksanpihlaja, koska mies on saksalainen.

Onneksi illalla ei satanut kaatamalla. Kaivoin ison kuopan ja täytin sen mullalla. Istutin pihan perälle saksanpihlajan, joka ei minusta näytä yhtään pihlajalta. Toivotan sille onnea ja menestystä.

Harmittaa, etten ostanut samalla kahta. Puutarhaliikkeessä niitä oli jäljellä tasan kaksi. Toinen olisi sopinut hyvin viereen. Mutta sen istuttamiseen olisi taas tarvinnut kunnostaa uusi paikka. Olisi pitänyt kaivaa ylös iso puistosyreeni ja istuttaa se jonnekin muualle. Poistan pikkuhiljaa pihan perältä puistosyreenejä, jotka istutin ensimmäisenä kesänä tänne muuttettuamme. Näin silloin jotenkin sieluni silmin, että pihan perällä aidan edessä kasvaa suuria syreenejä. Ne ovat sitten näkösuojana naapureilta. Ne eivät ole kasvaneet juuri ollenkaan ja ovat erittäin rumia!

Mikä lienee vaivannut syreenejä, mutta ne eivät ole kukoistaneet. Luulenpa, että tavalliset syreenit olisivat selviytyneet paremmin. Maaperä on kovin hiekkaista. Siinäkö syy, että puistosyreenit eivät viihdy? Aion hissukseen ottaa ne pois. Yhden tavallisen pihlajan olenkin jo istuttanut, nyt tuli saksanpihlaja. Pitäisiköhän seuraavaksi istuttaa ruotsinpihlaja? :-))

Vakavasti puhuen, aion laittaa sinne toisen tavallisen kotipihlajan ja saksanpihlajan. Mutta hiljaa hyvä tulee. Ei kiirettä. Ensi kesänä sitten.

Niin että tällaisia puutarhajuttujakin tuli tehtyä kaiken kiireen keskellä. Kun tulemme takaisin Saksasta, on syksy jo pitkällä. Puita voi vielä istuttaa, mutta perennoja ei enää. Vielä täytyy ennen matkaa ehtiä istuttaa mansikan taimet, jotka sain Ruiskukalta jokin aika sitten. Eilen jo kääntelin kasvimaata siihen malliin, että pääsee istuttamaan. Osaisikohan joku neuvoa, miten mansikoita istutetaan? Minkälaiset välit? Laitetaanko joku kangas mullan päälle?

En taida ehtiä kirjoitella tänne ennen matkalle lähtöä. Matkallakin on joskus hankalaa, kun meillä ei ole muissa maissa toimivaa internetti-kapistusta. Olemme täysin sukulaisten koneiden ja nettikahviloiden varassa. Ainakin Didin veljen tietokone on niin aataminaikuinen, että siellä ei viitsi kirjoitella. Baijerissa asumme aina samassa pensionaatissa ja sieltä ajaa hurahutamme yleensä lähimpään kaupunkiin nettikahvilaan.

Hyvää syksyn alkua kaikille!