Nyt on konferenssi ohi ja uskontojen symbolit paljastettu. Osa meistä westerneistä lähti jo eilen ja tänään. Meidän bussi kohti Delhiä lähtee huomenna puolenpäivän aikaan. Lento suoraan Helsinkiin lähtee yöllä 14.12.

Konferenssi taisi olla kovin onnistunut. Kaikki puhujat olivat yksimielisiä ja rauhaa rakastavia. Itse en jaksanut kuunnella kovin montaa puhetta, kun tauti vaivasi: nuha. Kirpal Sagar on tupaten täynnä väkeä. En ole ikinä nähnyt täällä niin paljon ihmisiä. Oli aika kiusallista kävellä yksikseen teitä pitkin teltalle, koska ihmiset tuijottivat aivan avoimesti. Välillä ympärilleni kerääntyi joukko nuoria intialaismiehiä kuvaamaan minua. Aika noloa! Tällaista läskiä mummia kuvattiin! En ymmärrä mikä meissä westerneissä kiehtoo? Vaalea iho ja hiukset varmaan, sekä outo pukeutuminen.

Symbolit paljastettiin maanantaina iltapäivällä Sarovarissa, marmorilaivan katolla. Vaalea kangas poistettiin niiden päältä, yksitellen jokaisen symbolin päältä. Ensin kirkko, sitten moskeija, sen jälkeen gudawara ja temppeli. Siinä ne olivat kauniin kiiltävinä ja kultaisina! Muutama valkea rauhankyyhky päästettiin vapaaksi. Ne tosin olivat aika hädissään, kun samanaikaisesti pamahteli taas jotain paukkupommeja taivaalla. Näitä pommeja intialaiset lähettelivät vähän väliä. Minusta ne olivat pelottavia ja liian kova-äänisiä. Meidän yläpuolellamme lensi myös pieni, kultainen kauko-ohjattava lennokki, joka pudotti erivärisiä paperilappusia ympäriinsä. Ilmapalloja päästettiin myös vapaaksi ja laivan katolla kaksi naista heitteli koko ajan ruusun terälehtiä ilmaan. Kohtapuoliin alkoi koko Sarovar näyttää aika sekaiselta. Vedessä kellui ilmapalloja, paperilappusia ja kukan terälehtiä.

Biji puhui. En ole kuullut vielä käännöstä puheesta, joten en tiedä sen sanomaa. Puheen jälkeen lähdimme kaikki Sarovarin puolelle päässeet kiertämään Sarovaria. Se on aina tapana tällaisissa juhlatilanteissa. Biji kulkee edellä ja piipahtaa jokaiseen uskontokunnan nurkkaan: sikhien, kristittyjen, muslimien ja hindujen. (Jostain syystä kristittyjen kulmaa on ruvettu kutsumaan Bible-corneriksi eli Raamattu-nurkaksi.) Me kaikki westernit olimme kyynel silmäkulmassa kävellessämme. Varsinkin ne, jotka olivat viisi vuotta sitten mukana, kun peruskivi muurattiin. Minäkin olin siellä. Nyt se oli siis totta! Symbolit siellä! Halasimme toisiamme.

Nyt täytyy taas lopettaa. Parhaillaan on menossa jalkapallo-ottelu: westernit - Kirpal Sagar Academy. Täytyy mennä vilkaisemaan, miten eurooppalaiset pärjäävät. Bye-bye eli TATA intiaksi.